Viljakkalan Haveri ry.

Viljakkalan Haveri ry:n toiminta-ajatuksena on edistää ja kehittää Viljakkalan Haverin alueen matkailun yleisiä edellytyksiä sekä vaalia Haverin kaivosalueen arvokasta rakennuskantaa ja kulttuuriperinnettä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää alueella erilaisia alueen positiivista kehitystä edistävää toimintaa ja erilaisia tapahtumia.

Yhdistys on perustettu vuonna 1999.

Rautakaivos

Rautakaivostoiminta Haverissa alkoi vuonna 1773, kun kaivosmäellä ja sen ympäristössä tehtiin koelouhintoja, mutta varsinainen kaivostoiminta alkoi vasta 1840-luvulla. 1850-luvulla kaivos oli aktiivisessa käytössä.

Työtä tehtiin aamu viidestä ilta kahdeksaan. Päivän aloitti aamulla porukka, jonka tehtävänä oli nostaa louhokseen yön aikana kertynyt vesi. Sen jälkeen saapuivat varsinaiset louhijat. Työ oli käsityötä, raskasta ja vaarallistakin varsinkin kun suojavarusteita ei vielä tunnettu. Louhinta suoritettiin pystysuoraan kallion sisään pääosin taivasalla, sillä vain suurin Haverin avolouhoksista "Kaikuva kruuna" oli katettu.

Louhitun kiven nostosta ja kuljetuksista vastasivat yksityiset hevosmiehet. Louhittu kivi ja vesi nostettiin ylös metallivahvisteisella puupuntulla hevoskierron avulla. Kelpaava kivi lastattiin kesäisin hevosen kärryyn ja talvella rekeen. Sitten suunnattiin kohti Tamperetta. Tampereelle kuljettiin eri reittejä eri vuodenaikoina ja edestakaista matkaa kertyi noin 90 km.

Alueella oli useita kaivantoja ja siellä työskenteli lähes kaksikymmentä miestä. Malmi kuljetettiin hevoskyydillä Tampereen masuunille rikastettavaksi. Työt lopetettiin vuonna 1865.

Kultakaivos

Toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittävin vaihe kaivoksen historiassa alkoi kun Oy Vuoksenniska Ab ryhtyi vuonna 1935 tutkimaan alueen malmivaroja. Tällöin todettiin, että rautamalmi ei ollut riittävän rikasta, jotta louhinta olisi ollut kannattavaa. Toisaalta raudanvalmistusta aiemmin haitannutta kuparia esiintyi paikoin merkittäviä määriä.

Yllättäen kalliosta löytyi myös kultaa ja hopeaa, jopa siinä määrin että louhinta olisi taloudellisesti kannattavaa.

Kaivostoiminnan johtoon kutsuttiin 60 -vuotias vapaaherra Erik Aminoff, jolla oli takanaan pitkä kansainvälinen kaivosura. Sodasta johtuen kansainvälinen yhteistoiminta oli mahdotonta, joten Haverin kaivos luotiin pääosin kotimaisin voimin.

Kultakaivostoiminta alkoi vuonna 1939 ja jatkui vuoteen 1960 saakka. Kaivoksessa työskenteli n. 150 henkilöä. Kaivosinsinööri Stigzelius suunnitteli kaivoksen kokonaishahmon, jonka esikuvana on 1700-luvulta periytyvä ruukkikaava. Asemakaavassa on toteutettu väljän kaupunkirakentamisen periaatteita, jossa kaivoksen sosiaalinen hierarkia erottuu selkeästi. Tuotantorakennusten lisäksi alueelle rakennutettiin asuntoalue noin 50 perheelle ja lisäksi poikamiehille tarkoitettu asuntola.

Malmia louhittiin kaivoskäytävien lisäksi avolouhoksesta, joka on n. 80 m syvä ja n. 100 m leveä. Vuosittain louhittiin 1940-luvulla 30 000 - 50 000 tonnia vuodessa ja 1950-luvulla päästiin 120 000 tonnin vuosituotantoon. Haveri oli aikanaan Suomen ainoa kaivos, jonka päätuotteena oli kulta. Kultaa tuotettiin n. 300 kg vuodessa, mikä vastasi tuolloin kotimaan kysyntää. Metalli jalostettiin Haverissa. Kupari rahdattiin Outokumpuun raakarikasteena edelleen rikastettavaksi.

Kaivostoimintaan liittyneistä rakennuksista on merkittävä osa säilynyt ja niistä suurin osa on käytössä. Yksityishenkilöt ovat vastanneet Piippulanrivin työläisasuntojen kunnostuksesta. Kaivosmäen tuotantorakennuksia ja Piippulanrivin ”Vankitalo” kunnostettiin alueen kehittämishankkeiden aikana. Haverin kaivoskylä on maamme oloissa ainoa kaivoskylä, jossa on suurelta osin säilynyt sen alkuperäinen muoto.


Haverin kaivosalue sijaitsee Ylöjärven Viljakkalassa, Inkulan kylässä, entisestä Viljakkalan kirkonkylästä n. 1 km länsi-luoteeseen Kyrösjärven Kirkkojärven ja Humalahiedan väliin jäävällä kannaksella entisillä Haverin tilan mailla.

viljakkalanhaveriry(at)gmail.com